Ja lopussa kiitos seisoo....

Perjantaina 18.3.2016 oli NTM-koulutuksen viimeinen lähijakso. Esittelin siellä kehittämistehtäväni "Hämeen ammatti-instituutin aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen toimintaohje". Toimintaohjetta on tehty erilaisilla kokoonpanoilla jo marraskuusta saakka. Ihan mukavasti on materiaalia saatu kasaan, mutta paljon on vielä yhteisissä toimintamalleissa sopimista ja aukikirjoittamista. Sain tehtävästäni ihan mukavaa palautetta ja pari ideaa jatkokehittämiseen.

Tässä vielä raporttiin kirjoittamaani pohdintaa NTM-koulutuksesta:
"Kun esimieheni ehdotti viime syksynä näyttötutkintomestarikoulutukseen osallistumista, ajatusta piti pohtia toisenkin kerran. Sitoutuminen koko koulutuksen suorittamiseen ja usko omiin opiskelutaitoihin mietitytti. Mutta onneksi lähdin mukaan! Ymmärrän paljon paremmin termejä, käytäntöjä ja perusteluita, joita työn myötä tulee vastaan. Tutustuin lisäksi neljään eri HAMIn ammatti- ja erikoisammattitutkintoon, niiden sisältöön ja toteutukseen! Lähitulevaisuudessa tämän koulutuksen suoritus tuo myös uusia tuulia toimenkuvaani. Eli voiton puolella ollaan kaikin tavoin!

Positiivista antia ovat olleet lähijaksojen keskustelut, erinomaiset verkkoluennot, toisten opiskelijoiden tehtävien esittelyt ja opiskeluun kannustava ote. Verkkopainotteisuutta voisi koulutuksessa mielestäni lisätä, esimerkiksi lähijaksojen tehtävien esittelyjä voisi siirtää vielä enemmän verkkoon. Näin jäisi paremmin aikaa pohjustaa seuraavan jakson teemoja ja aiheita.

Lämpimät kiitokset Taunolle siitä, että jaksat muistuttaa lähijaksoista ja kysellä tehtävien perään huumorin pilke silmäkulmassa. Vaikka aikuisia ollaan, niin opiskelijana sitä kaipaa opettajan huomiota opintojen edistymisestä ja tehdyistä - tai paremminkin tekemättä olevista tehtävistä. Kiitokset myös mukaville kurssikavereille! Näkemys asioista laajenee huomattavasti, kun kuulee arjen käytännöistä ja toimintamalleista muissa organisaatioissa ja yrityksissä."

Päivän päätteeksi saatiin todistukset ja syötiin oikein makoisaa mustikkatäytekakkua :-)

Jyväskylässä järjestettävässä diplomijuhlassa valmistuneille näyttötutkintomestareille jaetaan vielä diplomit ja pinssit.

Tuossa sivun ylälaidassa lukee polku näyttötutkintomestariksi... tämä polku johti nyt portille, josta alkaa tie näyttätutkintomestarina. Niinkuin Tauno niin osuvasti sanoi: "olette nyt näyttötutkintomestareina kisaällivaiheessa". Työssäoppimisvaihe alkaa.

Liisa kiittää ja kuittaa.

Kevään webinaareja

Tässä kevään webinaarien linkit talteen

• 13.1.2016 Näyttötutkintojen hinnoittelu, Olli Vuorinen
• 18.1.2016 Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa, Jaakko Ansaharju
  alkuosa ja loppuosa
• 27.1.2016 Näyttötutkintojen rahoitus, Olli Vuorinen
• 3.2.2016 Näyttötutkintojen markkinointi, Olli Vuorinen
• 8.2.2016 Näyttötutkintojen laatu, Merja Välkkilä ja Tomi Raitanen
  esitysmateriaali

Maaseutumatkailun ammattitutkinnon tutkintotilaisuus 26.1.2016

NTM-koulutuksen toisen osion teemana on henkilökohtaistaminen. Tehtävänä on järjestää näyttötutkinnon tutkintotilaisuus, jossa toimii myös arvioijana. Noo, tämä tehtävä pitää nyt soveltaa, joten kävin seuraamassa muutamaa tutkintotilaisuutta ja raportoin niistä nyt toisen tähän blogiin.

Osallistuin 26.1.2016 Ateriapalvelut-tutkintotilaisuuteen, joka on Maaseutumatkailun ammattitutkinnon, Maaseutumatkailuyrityksen työntekijän osaamisalan yksi tutkinnon osa. Ammattitutkinnon muut tutkinnon osat ovat Majoituspalvelut, Ohjelmapalvelut ja Yrittäjyys. Tutkinto muodostuu neljästä valinnaisesta tutkinnon osasta, joista kolme on suoritettava. Tutkinnon suorittaja oli ollut ennen joulua viikon  työharjoittelussa Inkalan kartanossa. Tutkinnon suorittajalla oli hygienia- sekä anniskelupassi suoritettuna ennen tutkintotilaisuutta.

Tutkintotilaisuus järjestettiin Hattulassa Inkalan kartanossa, joka on juhla-, kokous- ja majoituspalveluja tarjoava perheyritys. Kartanossa on järjestetty useita tutkintotilaisuuksia ja kartanon emäntä Leila Ylitalo on toiminut itse monessa tilaisuudessa myös arvioijana. Tällä kertaa työnantaja-arvioijana toimi Harri Kalliokoski ja työntekijäarvioijana Mika Soramäki (NTM), opettaja-arvioija ei ollut paikalla.

Tilaisuuden alussa oli pientä säätöä näyttösuunnitelman kanssa, tutkinnon suorittaja oli lähettänyt sen vasta aamulla arvioijille sähköpostilla. Näyttösuunnitelma jaettiin kuitenkin paperilla vielä kaikille osallistujille tilaisuuden alussa. Suunnitelma sisälsi tutkintosuorituksen menun, reseptiikan (alkuruoka, pääruoka sekä jälkiruoka) ja työsuunnitelman. Suunnitelmasta puuttui laskelma, jonka tutkinnon suorittaja toimittaa arvioijille jälkikäteen. Lisäksi työnantaja-arvioija kysyi dokumenttia työtehtävien aikataulutuksesta, mutta sitä ei ollut eikä dokumenttia vaadittu jälkikäteen toimitettavaksi. Arviointikriteereistä puhuttiin yleisellä tasolla: muut eivät saa osallistua aterian valmistukseen, reseptien soveltaminen on sallittua ja tutkinnon suorittaja osoittaisi kielitaito-osion esittelemällä menun englanniksi ruokailun alkaessa. Tutkinnon suorittaja on saanut oppilaitokselta 50 euroa tarvikehankintoihin, ylimenevän osan tutkinnon suorittaja maksoi itse.

Tutkinnon suorittaja päästettiin keittiöön hommiin ja arvioijat olivat silloin tällöin keittiössä seuraamassa aterian valmistumista ja kyselivät eri työvaiheista. Arvioijat keskustelivat myös keskenään reseptiikasta, esimerkiksi paahtopaistin paistoajasta ja kypsyysasteesta. Menu sisälsi yhden erityisruokavalioannoksen, lisäksi työnantaja-arvioija pyysi tutkintotilaisuuden aikana jättämään omasta annoksestaan yhden ainesosan pois. Tutkinnon suorittajaa varmasti jännitti ensimmäinen tutkintosuorituksensa ja useampi tilannetta seuraava silmäpari kartanon keittiössä. Ruuanlaiton ohessa tutkinnon suorittaja kattoi pöydän kartanon saliin.

Työt etenivät välillä vähän verkkaisesti mutta järjestelmällisesti, Koko ajan tutkinnon suorittaja piti keittiön siistinä eikä tiskivuoria päässyt syntymään.

Kuva: Soile Viljakka

Ruokailu alkoi noin 45 minuuttia myöhässä alkuperäisestä suunnitelmasta. Tutkinnon suorittaja tarjoili pöytään menun ulkopuolelta tekemänsä kokin tervehdyksen -Amuse bouchen - kala-mäti-leipäsen. Samalla hän esitteli menun suomeksi ja englanniksi.

Seuraavaksi oli vuorossa perinteinen sipulikeitto, joka oli oikein maukasta (kirjoittajan huomio!).

Pääruokaa jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa, työnantaja-arvioija kävi pariin otteeseen tarkistamassa tilanteen keittiössä, mutta lopulta tutkinnon suorittaja tarjoili meille vuohenjuustoa salaattipedillä, paahtopaistia sipaistuna sinihomejuustokastikkeella ja Hasselbackan perunoita. Ruoka oli kauniisti aseteltu lautaselle ja se oli oikein maistuvaa (kirjoittajan huomio). Paahtopaisti oli jäänyt minun makuuni turhan punaiseksi (medium --), mutta työntekijäarvioijalle kypsyysaste oli juuri sopiva.

Lopuksi saimme pienen hetken jälkeen jälkiruuaksi vielä vaaleaa paahtovanukasta kahvin kera. Jälkiruuan kanssa tutkinnon suorittaja oli onnistunut kerrassaan erinomaisesti (kirjoittajan huomio jälleen)!

Ruokailun jälkeen tutkinnon suorittaja sai täytettäväkseen itsearviointilomakkeen. Arvioijat ryhtyivät samantien täyttämään arviointilomaketta vuoropuheluna, miten tutkinnon suorittajan osaaminen näkyi eri kriteerien kohdalla. He keskustelivat myös siitä, mitä kehittämistä tutkintosuorituksessa olisi ollut. Lopuksi arvioijat sopivat siitä, miten palaute annetaan positiivisessa hengessä. Tämä oli mielestäni arvioijien puolelta hienosti ajateltu, hienovarainen palaute kannustaa tutkinnon suorittajaa opinnoissa eteenpäin.

Seuraavaksi arvioijat täyttivät ja allekirjoittivat vielä arviointipöytäkirjan, joka toimitetaan tutkintotoimikunnalle vasta, kun tutkinnon suorittaja on lähettänyt laskelman tilaisuuden järjestämisestä. Itselleni jäi epäselväksi, kuka oli tilaisuuden opettaja-arvioija. Hän ilmeisesti lukee tutkintotilaisuuden kulun arviointilomakkeista ja kuittaa ne sitten?

Tutkinnon suorittajan kanssa käytiin arviointikeskustelu, jossa todettiin että hän oli hienosti haastanut itsensä tehdessään neljän ruokalajin aterian. Annokset olivat sopivan kokoisia ja kauniita. Myös asiakaspalvelu oli sujuvaa.  Kehitettävää oli ruuan valmistuksen aikataulutuksessa, raaka-aineiden esivalmistelussa ja annosten loppuviimeistelyssä. Arvioijat kannustivat tutkinnon suorittajaa uskomaan omiin kykyihinsä, oman suorituksen takana ollaan pystypäin, anteeksipyytelemättä. Arvioijat totesivat, että tutkintosuoritus oli hyväksytty. Tutkinnon suorittaja allekirjoitti lomakkeet vielä tiedoksi saaneena. Sen jälkeen tutkinnon suorittaja huokaisi helpotuksesta ja jatkoi vielä ruokapöydän raivaamisella ja tiskaamisella. Me muut kiitimme tutkinnon suorittajaa ja talon emäntää ja poistuimme paikalta.

Oli mielenkiintoista osallistua tutkintotilaisuuteen, jossa tutkinnon suorittaja pääsi toteuttamaan itseään omalla ateriakokonaisuudella. Vaikka välillä ruuanlaitossa tuli yllätyksiä, tutkinnon suorittaja selvisi niistä soveltamalla. Arvioijien ammattitaito näkyi näyttösuunnitelman haltuunotossa, tutkinnon suorittajan haastattelussa ja arviointikeskustelussa - kaikki tehtiin rakentavassa hengessä .

Tutkintotilaisuutta seuraamassa

Pääsin tutustumaan Hämeen ammatti-instituutin elintarvikealan perustutkinnon aikuisryhmän tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuutta Valion Riihimäen yksikköön Herajoelle 24.11.2015.

Tutkinnon suorittaja suoritti tutkintotilaisuudessa kolme tutkinnon osaa: Elintarvikeprosessien ohjaus ja käynnissäpito, Elintarvikkeiden (kevytmaidon) valmistus sekä Pakkaustoiminnot. Arvioijina toimivat koulutuksen järjestäjän edustaja, työnantajan edustaja sekä työntekijöiden edustaja. Työnantajan edustaja on tehnyt pääasiassa nuorten näyttöarviointeja noin viiden vuoden ajan. Hän oli saanut lyhyen arvioijakoulutuksen elintarvikealan koulutuspäivillä. Työntekijän edustajalle tämä oli toinen arviointi.

Tutkintotilaisuudesta oli tehty suunnitelma, jonka mukaan edettiin. Tilaisuus sai lentävän lähdön heti aamusta kello 8. Tarkempia arviointiohjeita ei tutkinnon suorittaja malttanut odotella, vaan pikaisen esittelyn jälkeen täytettiin vierailijalomake, pukeuduttiin suojavaatteisiin, pestiin kädet ja lähdettiin ensimmäiselle työpisteelle raakamaidon vastaanottoon. Tutkinnon suorittaja kertoi oma-alolitteisesti eri työvaiheista ja arvioijat esittivät tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi siirryttiin omavalvontaan ja pesuprosesseihin. Tutkinnon suoritaja näytti, miten pesuvesien puhtaus testattiin titraamalla - tämä kuului meijerin kaksi kertaa viikossa tehtäviin toimenpiteisiin. Tehtävän alkaessa suojavarusteiden käyttöön kiinnitettiin erityisesti huomiota, happojen ja emästen kanssa kun oltiin tekemisissä.

Maidon kulkua meijerissä seurattiin seuraavaan työpisteeseen raaka-aineen käsittelyyn. Tutkinnon suorittaja esitteli huolellisesti kevytmaidon valmistusprosessin tehdassalissa - separointi, homogenointi ja pastörointi olivat minulle tästä vaiheesta tutuimmat termit. Ohjaustoiminnot käytiin läpi myös tietokoneruudun äärellä. Samalla tutkinnon suorittaja näytti vielä miten pakattavaksi menevän maidon rasvaprosentti mitataan.

Pakkauskoneen ääressä tutkinnon suorittaja kertoi pakkausprosessin kulusta. Pakkauksen laadun ja pakkausmerkintöjen omavalvontaa tehdään työvuoron aikana säännöllisesti. Samoin makutesteillä varmistetaan, että pakattava tuote on ensiluokkaista. Välillä piipahdettiin pakkaustuotevarastossa ja testilaboratoriossa. Tilasta toiseen liikuttaessa huomioitiin aina puhtaus, siisteys ja hygieenisyys. 

Lopuksi kierrettiin vielä varastotiloissa, joissa nähtiin niin käsin tehtävää tavarankeruuta kuin varastorobotteja siirtelemässä maitotuoterullakkoja ja laatikoita. Tämän jälkeen oli jo aika siirtyä arviointiin. Sillä aikaa kun tutkinnon suorittaja täytti itsearviointilomakketta, arvioijat kävivät läpi tutkinnon perusteiden arviointikriteereitä ja päättivät yhdessä keskustellen annettavan arvosanan. Lopuksi käytiin vielä yhteinen keskustelu tutkinnon suorittajan ja arvioijien kesken suorituksen etenemisestä sekä kehittämiskohteista. Tutkinnon osien arvioinnista täytettiin lomake, jonka kaikki osapuolet allekirjoittivat ja josta otettiin kaikille kopio. Tilaisuus päättyi klo 15.

Tämä oli ensimmäinen näyttötutkintojen tutkintotilaisuus, johon olen osallistunut. Täytyy sanoa, että tutkinnon suorittaja asetti riman kyllä todella korkealle. Työprosessien hallinta, menetelmien ja välineiden hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta, ongelmanratkaisutaidot, ammattietiikka, vuorovaikutus sekä yhteistyö olivat ihan huippuluokkaa! On hienoa seurata tutkintotilaisuutta, jossa tutkinnon suorittaja on omassa elementissään - nauttii omasta työstään!

Webinaareja

Edit 22.3.2016: lisätty linkit aineistoihin ja nauhoitteisiin

Syksyn aikana on ollut kolme webinaaria. Tomi Raitasen ja Irmeli Lignellin luennot ovat olleet mielenkiintoisia ja niistä on saanut hyvin taustatietoa aiheeseen. Luennoijista huomaa, että he ovat kokeneita webinaarien pitäjiä, asiat on esitetty hyvin rauhallisesti ja loogisesti - homma on ollut esittäjillä hyvin hanskassa :-)

Tomi Raitanen kertoi 28.9. webinaarissaan tutkintotoimikuntatyöstä. Hän on itse toiminut useamman kauden Majoitus- ja ravitsemisalan työnjohdon tutkintotoimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan jäseninä (max 9 hlöä) on työntekijöiden, työnantajien ja opettajien edustajat sekä alasta riippuen myös itsenäisiä ammatinharjoittajia (esim. parturi-kampaajat). Työnantajia ja -tekijöitä on yhtä monta. Sihteeri voi olla ryhmän ulkopuolelta.

Tomi tuntui olevan hyvin kiinnostunut ja innostunut tutkintotoimikuntatyöstä. Kokouksia on kymmenkunta vuodessa, ja toimikunta on myös vieraillut oppilaitoksissa perehtymässä koulutuksen järjestäjien toimintaan. Oli mielenkiintoista huomata, että tutkintotoimikunta seuraa myös koulutuksen järjestäjien tutkintoihin liittyvää markkinointia. Erityisesti siihen kiinnitetään huomiota, että mainoksessa ei kerrota vain valmistavan koulutuksen alkamisesta, vaan myös mahdollisuudesta suoraan ilmoittautua tutkinnon osan tai kokonaisen tutkinnon suorittamiseen.

Tutkintotoimikuntien uusi 3-vuotinen toimikausi alkaa 1.8.2016, joten lähiaikoina OPH pyytää järjestöjä esittämään jäseniä toimikuntatyöhön. Lopullisen nimityksen tutkintotoimikuntien jäsenistä tekee OPH.  Rakennemuutoksia on tiedossa mm. toimikuntien määrä laskee 147:stä 90:een, rooli ja tehtävät tulevat tarkentumaan ja perustyöhön avuksi nimitetään näyttötutkintosihteeristö.

Tomin esityksestä sai hyvin positiivisen kuvan tutkintotoimikuntatyöstä. Ryhmä toimii hyvin yhteen ja sillä on yhteinen päämäärä. Kuulemani mukaan toisenlaisiakin ryhmiä löytyy, mutta päätavoitehan pitäisi aina olla ammattitaitoisten tutkinnon suorittajien tunnustaminen.

Tutkintotoimikunta laadun varmistajana, aineisto
Nauhoite

************************

Tomi Raitasen toisen webinaarin (5.11.2015) aihe oli henkilökohtaistaminen. Aluksi käytiin läpi perustermejä ja toimijoiden työnjakoa:

• osaamisen tunnistaminen - vastukouluttaja, järjestämissopimuksen omaava oppilaitos tekee
• osaamisen tunnustaminen - tutkintotoimikunta tekee
• osoitettu osaaminen - tutkintotodistus/todistus suoritetun tutkinnon osan osaamisesta
• hankittu/saavutettu osaaminen - työelämässä/muualla hankittu osaaminen, osoitetaan tutkintotilaisuudessa

Tomi esitteli esimerkkitapauksen myötä, miten opintojen aloittaneen Ellin aiemmin hankittu osaaminen (koulutus ja työkokemus) tunnistettiin ja tunnustettiin ravintola-alan ammattitutkinnon tutkinnon eri osissa ja mitä jäi vielä valmistavassa koulutuksessa opiskeltavaksi. Yhdessä totesimme, että henkilökohtaistamista ei tehdä kymmenessä minuutissa, vaan osaamisen tunnistamiseen menee tovi jos toinenkin.

Käytännössä henkilökohtaistaminen on varmasti työläs ja aikaavievä prosessi. 20 hengen aikuisopiskelijoiden ryhmästä löytyy aiempaa osaamista moneen lähtöön, miten saada opiskelija itse huomaamaan ja ehkä arvostamaankin työssä hankittua osaamista. Henkilökohtaistamisasiakirjan monien kysymyskohtien täyttäminen voi tehdä tiukkaa niin perushitsarille kuin suomen kieltä vasta opiskelevalle maahanmuuttajalle.

Nauhoite

**************************

Kolmas webinaari (18.11.2015) oli Irmeli Lignellin Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt näyttötutkinnon suorittajina. Näyttötutkintojen lähtökohtana on, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, koulutuksellinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja inkluusio. Tuo viimeinen termi piti googlettaa, kun ei ollut ennestään tuttu. Wikipedia kertoo, että se tarkoittaa vammaisten ja syrjäytyneiden oppilaiden mukaan ottamista normaaliin opetukseen tarpeittensa mukaan tuettuna.

Oppimisvaikeuksista Irmeli painotti, että sitä ei pitäisi aina pitää negatiivisena asiana - vikana - vaan vahvuutena. Se on erilainen tapa hahmottaa ja käsitellä tietoa, erilainen tapa oppia asioita. Keskusteltiin myös siitä, että häpeä omista oppimisvaikeuksista voi olla niin suuri, ettei sitä haluta tuoda esille, vaikka apua olisi tarjolla. Toisaalta, miksi tukitoimia on tarjolla vain heille, joilla on jokin tarve sitä käyttää? Miksi ne eivät voisi olla kaikkien käytettävissä niin, että ei tehdäkään eroa "normiopiskeljoihin" ja "erityistä tukea tarvitseviin"? Miksi opiskelun monimuotoisuus ei saisi olla rikkaus meidän kaikkien opiskelussa, miksi pitäisi opiskella ja oppia vain 1800-luvulla syntyneellä mallilla kirja - paperi - kynä? Kun erilaisen oppimisen muodot tulisivat kaikille tutuiksi - arkipäiväisiksi -  niitä voisi jokainen meistä hyödyntää työssä ja elämässä muutenkin ilman leimautumisen stigmaa.  Erilaiset oppimistavat eivät olisi enää merkki "ongelmallisesta opiskelijasta".

Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaan (kohta 11) kirjataan, miten selvitetään tutkinnon suoritajan ohjauksen ja tukitoimien tarve, miten huomioidaan mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustaan liittyvät tarpeet ja millaisin järjestelyin tarjotaan apua erityistarpeisiin. 

Kun opiskelijalla on tuen tarvetta, tukitoimet, ohjaus ja erityisäjärjestelyt kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjaan. Tuen tarve pitää tunnistaa myös tutkintotilaisuutta suunniteltaessa, tukimateriaalia voi käyttää ja se voi olla selkokielistä, suoritus voi olla suullinen ja lisäaikaa voidaan antaa. Ammattitaitovaatimuksia ei kuitenkaan mukauteta, ne ovat kaikilla samat.

Nauhoite

Loppuun vielä muistin tueksi kuva tämän talven ensilumesta.

Henkilökohtaistamisasiakirja etenee...

Asiat ne etenee pikkuhiljaa...

Näyttötutkintomestarikoulutuksen osa 1: Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelun tehtävänä on Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman päivitys. Nyt olen kohdassa Henkilökohtaistaminen (11. näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistaminen ja 12. näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen). Toteanpa vain, että työlästä on.... monelta kantilta saa esitellä ja perustella, miten mm. henkilökohtaistaminen tässä tutkinnossa hoidetaan.  Onneksi HAMIlla on hyväksyttynä myös muita ammattitutkintojen järjestämissuunnitelmia, joista voi ottaa mallia - ei tarvitse pyörää ihan uudelleen keksiä.

Tämän osan esittämiseen on nyt varattu päivämäärä 11.12.2015.


NTM osa 2: Näyttötutkinnon järjestäminen henkilökohtaistetusti
Näyttötutkinnon järjestäminen on aika isosti sanottu mun kohdalla, mutta otan tämän niin, että perehdyn parhaani mukaan tutkinnon osan sisältöön ja arviointiin ennenkuin osallistun tutkinnon osan suorituksen seurataan. Verkot on nyt heitetty Liikenneopetuskeskuksen suuntaan, josko pääsisin sinne seuraamaan tutkintotilaisuutta. Samalla haluaisin käydä läpi mentorini kanssa LOKEn mallin opiskelijahausta tutkintotodistuksen antoon saakka.

Tämän osan esittämiseen on varattu päivämäärä 28.1.2016.


NTM osa 3: Näyttötutkintotoiminnan laadun varmistaminen
Laatutyö on aloitettu HAMIn näyttötutkintotoiminnan toimintaohjeen sisällysluettelon laatimisella. Pariin versioon on nyt sisältöä hahmoteltu, mutta tämä jatkuu vielä. Ohjeen pitäisi olla tarpeeksi yksityiskohtainen, mutta aamukahvin sämpylän täytteitä ei ole tarvetta määrätä.

Tämän osan esittämiseen on varattu päivämäärä 18.3.2016.


Onhan tässä jo alkuun päästy, vaikka välillä tuntuu että aina vaan junnataan siinä omassa henkilökohtaistamislomakkeessa. Ajan ja motivaation kanssa tekee välillä tiukkaa. Kun on päivän tuijottanut ruutua ja vääntänyt perustutkintojen puolella Winhaa, Solea ja kaikkea muuta, ei oikein jaksa enää innostua näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmista :-)

Mutta joulua kohti mennään... sen kunniaksi kuva työpaikan kahvipöytäseuran omasta retrodigi-joulukalenterista :-D

Nettitentti

Koulutuksen eka tehtävä oli nettitentti oman pienryhmän kanssa. Alkuun luimme itsenäisesti OPH:n Näyttötutkinto-oppaan ja sitten vastasimme ryhmänä nettitentin kysymyksiin.

Opasta lukiessa asia tuntui olevan selvää pässinlihaa - joo joo, näinhän meilläkin nämä asiat hoidetaan. Mutta tenttikysymykset olikin tehty niin taiten, että vastausten etsimistä, perustelemista ja analysointia piti jatkaa varsinaisen Skype-palaverin jälkeen vielä viestittelemällä. Tehtävänannon mukaan tsekattiin myös muiden ryhmien vastauksia, oltiinko niistä samaa mieltä.

Tämä nettitentti oli kyllä "miun maun mukkaan". Tenttimateriaalia ei tarvitse päntätä ulkoa, vaan sitä voi käyttää vastaamisessa. Kysymykset ovat sopivan haastavia, pelkällä arvauksella ei selviä. Ja ryhmänä pohtiessa tulee esiin ajatuksia ja kokemuksia, joita ei yksin välttämättä hokaa.

Tästä sitten jatketaan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan täyttämisellä.

Jotta tämä blogi ei olisi vain täynnä tekstiä, lopuksi pieni muisto viime sunnuntain suoretkeltä Janakkalan Suurisuolla. Karpaloitakin löytyi mukavasti.